Kaupunkipurot ovat arvokas osa kaupunkiympäristöä

Kaupunkipurot ovat arvokas osa kaupunkiympäristöä ja niiden merkitys on vasta viime vuosina alettu ymmärtää laajemmin. Purot ovat paljon enemmän kuin pelkkiä vesiuomia rakennetun ympäristön keskellä, ja hyvin herkkiä ympäristön muutoksille.

Kaupunkipurot ovat osa kaupunkien hulevesijärjestelmää, joten niitä kuormittavat hulevesien mukana tulevat haitta-aineet ja ravinteet. Ongelma korostuu, kun ilmaston lämpenemisen myötä talvisateet tulevat yhä useammin vetenä ja kesällä kesäiset rankkasateet lisääntyvät. Samalla kaupunkien kasvu ja yhdyskuntarakenteen tiivistyminen muuttavat vesitasetta, jolloin vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyminen kasvattaa huleveden pintavaluntaa puroon. Erityisesti hiekoitushiekka voi olla merkittävä kaupunkipurojen laatua pilaava tekijä.

Muita purojen haasteita ovat muun muassa rakentaminen, uomassa tehtävät toimenpiteet kuten uoman suoristaminen ja putkittaminen, vaellusesteet, roskaantuminen sekä vieraslajien leviäminen.

Mitä näille haasteille olisi tehtävissä ja miten voimme varmistaa meille kaikille tärkeiden kaupunkipurojen hyvinvoinnin?

Tutkittu tieto, nykytilan selvitys ja systemaattinen seuranta avainasemassa

Ilman tietoa purojen nykytilasta ja kuormituksen syistä tehokkaita suojelutoimenpiteitä on mahdotonta kohdentaa oikein. Erityisen tärkeää on tunnistaa tilanteet, joissa puron tila heikkenee äkillisesti tai joissa heikentymisen riski on suuri. Mitä tapahtui, miten muutos vaikutti puron ekosysteemiin ja mistä se johtui? Näihin kysymyksiin vastaaminen auttaa ehkäisemään uusia ongelmia ja kohdentamaan kunnostustoimia tehokkaasti.

Yksi keskeisimmistä lähtökohdista kaupunkipuron nykytilan ja kuormitustekijöiden selvittämiseen on valuma-alueen tarkastelu.

− Puron tilaan vaikuttaa koko sen yläpuolinen valuma-alue, ei pelkästään itse puro, korostaa pienvesien ekologisen tilan ja kunnostuksen asiantuntija, Helsingin kaupungin projektinjohtaja Henrik Kettunen.

Tämä tarkoittaa, ettei purojen suojelu voi perustua pelkästään perinteiseen luonnonsuojelualueajatteluun, jossa huomio kohdistuu rajattuun maa-alueeseen. Koska puroihin vaikuttavat laajat valuma-alueet, niiden suojelu edellyttää maankäytön, hulevesien hallinnan, luonnonhoidon ja kunnossapidon yhteensovittamista. Purojen suojelu vaatii lähes aina poikkitieteellistä, ympäristöasiantuntijoiden, maisema-arkkitehtien ja kunnossapidon tekijöiden yhteistyötä.

Taimen on hyvä indikaattorilaji kaupunkipurojen tilan arvioinnissa. Koska se viettää elämänsä vedessä, se on herkkä puroympäristön muutoksille eikä pääse purosta heikentyviä olosuhteita karkuun. Taimenen esiintyminen kertoo konkreettisesti puron tilanteesta ja valuma-alueelta tulevan kuormituksen vaikutuksista.

− Helsingissä taimenia esiintyy nykyään muun muassa Longinojalla, Haaganpurossa ja Mätäjoessa, ja niiden elpyminen näkyy jo myös saukkojen ja harmaahaikarojen lisääntymisenä, toteaa Henrik.

Taimenkantojen vahvistuminen kertoo siitä, että pitkäjänteisillä kunnostus- ja suojelutoimilla voidaan parantaa kaupunkipurojen ekologista tilaa ja lisätä niiden luonnon monimuotoisuutta.

Esimerkkejä kaupunkipurojen kunnostuksesta

Helsingin Haaganpuron alajuoksun kunnostushanke on hyvä esimerkki siitä, miten kaupunkipuron ongelma voidaan ratkaista samanaikaisesti tulvasuojelun, luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön näkökulmista. Kunnostukseen ryhdyttiin, koska 1990-luvulla rakennettu pato aiheutti tulvimista ja liettymistä sekä vaikeutti kalojen nousua puroon. Hankkeen myötä kalojen kulku helpottui, tulvariski pieneni ja alueen virkistys- sekä luontoarvot vahvistuivat.

Kunnostuksessa yhdistettiin vesistörakentamista, maisemasuunnittelua ja luonnonhoitoa.

− Vanha pato ja betonisilta purettiin, ja niiden tilalle rakennettiin uusi puistosilta. Samalla puro ohjattiin luonnonmukaiseen uomaan, jonka yhteyteen muotoiltiin loivapiirteinen rantaniitty. Lisäksi alueelle toteutettiin ratkaisuja, jotka paransivat vesieliöstön elinolosuhteita, ehkäisivät eroosiota ja tukivat alueen virkistyskäyttöä kertoo hankkeen virtavesikunnostuksesta vastannut asiantuntija Johanna Jalonen.

Haaganpuron tavoin myös Imatralla hyödynnetään kaupunkipuroa keinona yhdistää luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja kaupunkiympäristön kehittäminen. Tainionkosken kaupunkipurohankkeessa tavoitteena on luoda uusi luonnonmukainen uoma, joka parantaa kalojen liikkumis- ja lisääntymismahdollisuuksia sekä luo alueelle uusia virkistysreittejä, siltoja, oleskelupaikkoja ja maisemallista arvoa.

− Suunnittelussa tarkennetaan vielä kutusoraikoiden ja poikasalueiden toteutusta, louhintamassojen hyötykäyttöä sekä pintamaiden kierrätystä. Tavoitteena on saada vesilupapäätös keväällä 2027, minkä jälkeen rakentaminen voisi alkaa vuosina 2027–2028.